Yhä useampi suomalainen kiinnostuu kryptovaluutoista
- Tiedon tarve kasvaa kiinnostuksen mukana
- Taloudellinen epävarmuus lisää kiinnostusta vaihtoehtoihin
- Digitalisaatio muuttaa suhdetta rahaan
- Kryptot sijoittamisen ja säästämisen näkökulmasta
- Kryptovaluutat osana tulevaisuuden talousajattelua
- Samasta aiheesta
Kryptovaluutat ovat Suomessa siirtyneet teknologiaharrastajien piireistä valtavirtaan, minkä voi huomata yhä useammin arjen talouskeskusteluissa. Taustalla on monta samanaikaista muutosta.
Maksaminen on muuttunut digitaaliseksi, sijoittaminen on arkipäiväistynyt ja talouden epävarmuus on saanut monet tarkistamaan omia oletuksiaan siitä, mikä tuntuu turvalliselta ja mikä joustavalta. Kun kiinnostus kasvaa, myös tarve ymmärtää perusasiat kasvaa. Mitä oikeastaan omistat, miten riski käyttäytyy ja mitä velvollisuuksia omistamiseen liittyy?
Tiedon tarve kasvaa kiinnostuksen mukana
Kun kryptoista tulee arkipäiväisempi puheenaihe, tieto alkaa jakautua kahteen laitaan. Yhtäällä on vahvaa hypeä ja yksittäisiin kolikkoihin kiinnittyvää kuumetta. Toisaalla on rauhallista perusasioiden opettelua, jossa kiinnostaa enemmän riskit, säilytys ja sääntely kuin nopeat tarinat. Suomessa kehitys näyttää kulkevan yhä enemmän jälkimmäiseen suuntaan, koska moni haluaa ymmärtää perusmekaniikan ennen kuin tekee mitään.
Tässä vaiheessa korostuu myös se, mistä tietoa haetaan. Jos tavoitteena on oppia käsitteet, prosessit ja tyypillisimmät sudenkuopat, selkeä opas on usein arvokkaampi kuin jatkuva kurssiseuranta. Siksi moni etsii nimenomaan suomenkielisiä koosteita ja käytännönläheisiä selityksiä, ja siinä kontekstissa Kryptobull.fi toimii luontevana oppaana, kun haluat hahmottaa kokonaisuuden ilman että jokainen askel vaatii kymmeniä eri lähteitä.
Sääntelyllä on tässä iso rooli. EU:n MiCA kehittää yhtenäistä kehikkoa krypto-omaisuuserille ja palveluntarjoajille. Se tuli voimaan jo kesällä 2023, ja soveltaminen on edennyt vaiheittain niin, että osa säännöistä tuli sovellettavaksi kesällä 2024 ja laajempi palveluntarjoajiin liittyvä kehikko loppuvuonna 2024. Käytännön vaikutus näkyy arjessa usein hitaammin kuin otsikoissa, mutta suunta on selvä. Kohti yhdenmukaisempaa sääntelyä ja selkeämpiä velvoitteita.
On silti hyvä pitää mielessä, että sääntely ei poista kaikkia riskejä. Eurooppalaiset viranomaiset ovat varoitelleet myös siitä, että sääntelyasemaa voidaan käyttää harhaanjohtavasti markkinoinnissa, jos kuluttajalle annetaan kuva, että kaikki tuotteet ovat samalla tavalla valvottuja. Siksi peruskysymys pysyy samana. Mitä ollaan ostamassa ja millä ehdoilla.
Taloudellinen epävarmuus lisää kiinnostusta vaihtoehtoihin
Kryptojen suosion nousu ei selity vain sillä, että rahoitusteknologia kehittyy. Kiinnostus seuraa usein myös talouden sykliä. Kun inflaatio kiihtyy, korot liikkuvat ja uutisvirta on täynnä epävarmuutta, moni alkaa etsiä vaihtoehtoja ja vertailla omaisuuslajeja uudella tavalla. Kryptovaluutat näyttäytyvät osalle nimenomaan vaihtoehtona, jonka arvo ei ole suoraan sidottu yhden valtion rahapolitiikkaan, vaikka käytännössä markkinat reagoivat silti voimakkaasti globaaliin riskisentimenttiin.
Pohjoismaisissa kyselyissä kryptojen omistaminen on jo selvästi valtavirtaistunut, vaikka enemmistö ei omista. Esimerkiksi vuonna 2024 julkaistussa pohjoismaisessa selvityksessä arvioitiin, että 7 prosenttia pohjoismaisista aikuisista omistaa kryptoja, ja omistaminen painottuu nuorempiin ikäryhmiin. Suomessa kehitys näkyy myös siinä, että joukkoon tulee uusia omistajia edelleen, eikä ilmiö jää vain yhden nousukauden muistoksi.
Konkreettinen syy kiinnostukseen on myös se, että kryptoihin pääsee käsiksi helpommin kuin ennen. Kun ostaminen ja säilyttäminen on muuttunut yksinkertaisemmaksi, kynnys perehtymiselle madaltuu. Tämä ei tee päätöksestä automaattisesti hyvää tai huonoa, mutta se tekee siitä todennäköisemmän.
Digitalisaatio muuttaa suhdetta rahaan
Suomessa on totuttu siihen, että maksaminen tapahtuu kortilla tai puhelimella ja pankkipalvelut hoituvat sovelluksessa. Kryptovaluutat istuvat tähän kehityskaareen luontevasti, koska ne ovat lähtökohtaisesti digitaalisia. Silti ne muuttavat yhden keskeisen oletuksen. Rahaa voi hallita myös ilman perinteistä pankkitiliä, ja varojen säilytys voi siirtyä omiin käsiin lompakkoratkaisujen kautta. Tämä ajatus on monelle kiinnostava jo pelkästään kontrollin näkökulmasta, vaikka käytännön vastuu kasvaakin samalla.
Samalla kryptot tuovat esiin uudenlaisen talouslukutaidon tarpeen. Pankkitilin kanssa virheiden tekeminen tuntuu usein korjattavalta, koska järjestelmässä on totuttu asiakaspalveluun ja palautusprosesseihin. Kryptojen maailmassa osa virheistä voi olla lopullisia, jos esimerkiksi varat lähetetään väärään osoitteeseen tai avaimet katoavat. Juuri tästä syystä moni etenee vaiheittain ja aloittaa peruskäsitteistä, eikä kiirehdi ennen kuin ymmärtää, miten omistaminen ja säilyttäminen oikeasti toimivat.
Suomen näkökulmasta on myös olennaista huomata, että sääntely ja valvonta ovat olleet pitkään mukana keskustelussa. Virtuaalivaluuttoihin liittyvien palvelujen tarjoamista koskeva rekisteröinti on ollut osa suomalaista kehikkoa jo aiemmin, ja Finanssivalvonta pitää rekisteriä virtuaalivaluutan tarjoajista. Tämä ei tarkoita, että kaikki riski katoaa, mutta se kertoo siitä, että ilmiötä ei katsota sivusta, vaan sitä pyritään tuomaan selkeämpään raamiiin.
Kryptot sijoittamisen ja säästämisen näkökulmasta
Moni lähestyy kryptoja sijoittamisen kautta, mutta motiivit vaihtelevat. Osa hakee hajautusta ja seuraa kryptoja yhtenä omaisuusluokkana muiden joukossa. Osa on kiinnostunut teknologiasta ja näkee omistamisen tapana osallistua kehitykseen. Osa taas seuraa hintaliikkeitä ja etsii tuottomahdollisuuksia. Olennaista on ymmärtää, että kryptoihin liittyvä volatiliteetti voi olla selvästi suurempaa kuin perinteisissä sijoituksissa, ja siksi ajatus omasta riskinkannosta korostuu.
Suomessa omistajaprofiili näyttää myös eroja sukupuolen mukaan. Vuonna 2025 julkaistussa suomalaisessa kyselyssä arvioitiin, että kryptojen omistaminen on yleisempää miehillä kuin naisilla, ja samalla raportoitiin myös naisten omistusosuuden kasvua. Tällaiset erot eivät kerro vain kiinnostuksesta, vaan usein myös siitä, miten talousaiheinen informaatio ja yhteisöt tavoittavat eri ihmiset. Kun tieto on selkeää ja helposti saatavilla, kynnys madaltuu useammalle.
Käytännön tasolla sijoittamisen näkökulmasta tärkeää on myös ymmärtää verotus. Suomessa kryptovaroista syntyvät luovutusvoitot ovat verotuksen kannalta samaa pääomatulojen maailmaa kuin moni muukin omaisuuden luovutus. Verohallinnon ohjeissa korostuu se, että myynti, vaihto ja myös kryptojen käyttäminen maksamiseen voi synnyttää verotettavan tapahtuman, ja tiedot ilmoitetaan veroilmoituksessa OmaVerossa luovutusvoittoina. Tämä on monelle se kohta, jossa kiinnostus muuttuu harrastuksesta käytännön taloushallinnoksi, ja silloin selkeä perusymmärrys säästää vaivaa myöhemmin.
Kryptovaluutat osana tulevaisuuden talousajattelua
Kryptovaluuttojen suosion kasvu Suomessa kertoo ennen kaikkea siitä, että talousajattelu monipuolistuu. Kaikki eivät halua omistaa kryptoja, eikä kaikkien tarvitse. Silti yhä useampi haluaa ymmärtää, mistä niissä on kyse, koska kryptoihin liittyvät teemat näkyvät jo laajemmin digitaalisessa taloudessa, sijoitustuotteissa ja sääntelyssä.
Käytännöllinen tapa suhtautua ilmiöön on erottaa kolme asiaa toisistaan. Teknologia, markkina ja oma toiminta. Teknologia voi olla kiinnostava ja hyödyllinen silloinkin, kun markkina heiluu. Markkina voi nousta ja laskea ilman, että se kertoo koko tarinaa. Oma toiminta taas ratkaisee, koska riskit, säilytys, verotus ja päätöksenteko ovat lopulta omissa käsissä.
Huomio
Tämä artikkeli on toimitettu kolmannen osapuolen toimesta kaupallisen yhteistyön yhteydessä. Esitetyt mielipiteet ovat yksinomaan kirjoittajan omia.
Samasta aiheesta
